Kihti

Kihdin aukko erottaa Ahvenanmaan ja Turun saariston. Veneilijä haluaa ylittää sen mieluiten hyvällä säällä. Pienellä luodolla keskellä Kihtiä törröttää musta loisto. Tuulisella kelillä siitä näkyy pelkkä torni.

Ajoin lokakuun loppupuolella Kihdille. Keli oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmin ja tyyni. Paikan päällä tuuli moinasi täysin. Ei aallon liplatusta, ei tiirojen kirkunaa. Pelkkää epätodellista hiljaisuutta ja peilityyntä silmän kantamattomiin. Tuntui, että Kihti oli jonkinsortin vikatilassa.

Kuten ulkokareille tavanomaista tapaa Kihdilläkin usein hylkeitä. Tyynessä ne on helppo bongata jo kauempaa. Ensikontaktin jälkeen ne painuvat pinnan alle, kunnes sitten ilmestyvät vaivihkaa pintaan tarkastelemaan vierailijaa. Hylkeet ovat uteliaita otuksia. Jos kelluu hiljaa paikallaan ne pitävät hajuraon mutta kun pysyy pienessä liikkeessä ne seuraavat leikkisästi perässä.